Кадр выше наш. Полное медиа с Facebook запрошено — подставим его сюда, как только приедет.
krooei.com
Vanhempi veljeni kuoli yhdeksän päivää polvileikkauksen jälkeen. Hän oli 63-vuotias. Kirurgi tuli käytävälle ja sanoi: ”Teimme kaiken, minkä pystyimme. Tämä oli harvinainen tapaus.” Kuukautta myöhemmin minun piti itse maata samalla leikkauspöydällä. Selkäni oli määrä leikata. Jos selkäsi, polvesi tai lonkkasi ovat kipeät ja uskot yhä, että lääkärit tietävät aina, mitä tekevät, lue tämä loppuun asti. Sen jälkeen, mitä perheellemme tapahtui, minulla ei ole enää oikeutta vaieta. Nimeni on Matti Korhonen. Olen 59-vuotias ja asun pienessä kylässä Joensuun ulkopuolella Pohjois-Karjalassa. Olen tehnyt metsätöitä 32 vuotta. Mäntyä, kuusta ja koivua. Pakkasta talvella, loskaa keväällä ja hyttysiä kesällä. Tunnen Joensuun ympäristön metsät paremmin kuin kaupungin kadut. Olen ollut työmaalla pimeässä, lumisateessa, räntäsateessa ja pakkasessa, joka jäädytti käsineet jäykiksi. Moottorisaha. Märät rungot. Raskaat ketjut. Polttoainekanisterit. Tunnit hangessa ja märässä aluskasvillisuudessa. Päivät, jolloin saha tärisi käsissä aamusta iltaan. Selkäni oli ollut kipeä niin kauan kuin muistin. En välittänyt siitä. Metsässä ei valiteta. Hampaat purraan yhteen ja työ tehdään loppuun. Kolme vuotta sitten kaikki romahti yhden aamun aikana. Laskin jalat sängystä lattialle, mutta en pystynyt nousemaan. Alaselkäni lukkiutui kuin joku olisi vetänyt teräsvaijerin kehoni läpi ja kiristänyt metsätraktorin vinssin viimeiseen pykälään asti. Vaimoni Leena juoksi paikalle kuultuaan huutoni. Hän nosti käsivarteni olkapäälleen, ja raahauduimme pienin askelin keittiöön. Olin 56-vuotias. Mies, joka oli koko elämänsä kaatanut puita, vetänyt ketjuja, nostanut polttoainekanistereita ja pitänyt tasapainonsa liukkailla rinteillä kaatuneiden runkojen keskellä. Nyt vaimoni joutui auttamaan minua liikkumaan omassa kodissani. Kuukautta myöhemmin kipu alkoi kulkea oikeaa jalkaa pitkin. Lonkasta kantapäähän asti. Tuntui kuin joku olisi vetänyt hehkuvaa vaijeria jalkani läpi. Myöhemmin lääkärit kutsuiva
